2. DIGITAALINEN PORTFOLIO

A) Ohjaava kasvatus on lapsilähtöisyyttä eli lapsen tarpeiden huomioon ottamista ja kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien hyödyntämistä, kannustavaa tukea lapsen opetellessa asioita ja palautetta siitä, mitä täytyy harjoitella ja kuinka paljon. Ohjaavassa kasvatuksessa pitää muistaa ottaa huomioon: lapselta kyseleminen, kuuntelu, kannustaminen, kiittäminen, sekä lapsen asioista ja mielipiteistä kiinnostuminen.
Ohjaava kasvatustyyli on tärkeää, jotta lapsi saa itse palautetta, havaintoja, sekä tukea ja tietoa siitä, mitä hänen täytyy harjoitella ja miksi. Lapsi oppii myös kannustamaan rakentavasti muita ja oppii ottamaan muutkin huomioon. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan rakentavasti jokaisessa kasvun vaiheessa ja lapsi tarvitsee sitä tukea, sekä mielestäni se on tärkeää, jotta lapsi oppii sen miten saa toimia ja miten ei.

Julianna on 4-vuotias ja vauhdikas pikkutyttö, joka ei oikein osaa olla hiljaa ja esim. Aamupiirissä ollessa Aatulta kysytään jotain, niin Julianna vastaa siihen, eikä hän ymmärrä mitä hän tekee väärin, kun häntä torutaan. Juliannalle pitää puhua ja selittää mitä hän tekee väärin ja keksiä yhdessä tapa toimia, jottei möläytyksiä tulisi.

B) lapselle voi joutua asettamaan rajoja päiväkodissa, esim. Kiusaamis -ja riitatilanteissa, sekä jos joku on jäänyt ulkopuolelle leikistä tai ei muuten vaan hyväksytä mukaan, niihin on puututtava.

On ulkoilun aika päiväkodissa. Hanna ja Jussi tappelevat, siitä kumpi pääsee ensimmäisenä naulakoille. Tappelu etenee fyysiseen vaiheeseen ja Jussi vetää Hannaa hiuksista. Puutun riitatilanteeseen niin, että menen väliin ja erotan lapset toistensa kimpusta. Sen jälkeen kysyn molemmilta lapsilta mitä tapahtui ja miksi tilanne eteni fyysiseksi ja mitä voisi tehdä toisin. Minä keskustelisin lasten kanssa ja tietenkin ilmoittaisin vanhemmille ja päiväkotihoitajille tilanteesta  ja anteeksipyyntöä ei saa unohtaa.

1. A) TIEDONKERUUMENETELMÄT

saan tietoa lapsista itse kyselemällä ja havainnoimalla, viettämällä aikaa lapsen kanssa ja ottamalla selvää, mistä lapsi pitää, sekä juttelemalla ja kyselemällä lapsen vanhemmilta ja esim. Varhaiskavatusohjaajilta tms. Pitää myös seurailla lapsen tapaa toimia ns. Läheltä ja etäämmältä, niin tietää miten lapsi käyttäytyy yksin ja muiden seurassa.

2. Saan tietoja siitä, mistä lapsi pitää ja myös lapsen mielenkiinnonkohteista, saan tietää, miten lapsi toimii ja millainen lapsi on. Saan tietoa lapsen käyttäytymisestä ja saan tietoja siitä, miten lapsi itse kokee ja näkee asioita. Mielestäni on tärkeää kerätä lapsesta havaintoja, jotta ennalta arvaa miten lapsi voisi toimia tietyissä tilanteissa ja siksi, koska opit tuntemaan lapsen ja tutustut häneen. On myös tärkeää käyttää eritavoin tietolähteistä, jottei lapsi "ahdistu" liikaa tai ettei hän turhaudu.

1. B) TYÖPROSESSI

Työprosessin neljä eri vaihetta ovat: havainnointi, jonka tarkoituksena on tunnistaa lapsen tarpeet ja vahvuudet. Tavoitteiden asettaminen, jotta onnistutaan asettamaan tavoitteita tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä. Arviointi. Arvioidaan suunnitelmallista toimintaa. Tavoitteellinen toiminta, joka tarkoittaa sitä, että lapselle asetetaan tavoitteita, jotta hän oppii uusia taitoja, sekä oppii tekemään esim. arkipäiväisiä asioita itse. Sitä on minusta tärkeää noudattaa kasvatustyössä, jotta tiedetään mitä lapsen on vielä opeteltava, sekä lapsi saa itse tietää, mitä pitäisi oppia ja miksi.


1. Daniela on 4-vuotias tyttö, joka on kovin ujo ja vetäytyvä. Daniela ei uskalla mennä muiden mukaan leikkiin, eikä ole kovin puhelias. Aikuisille Daniela kyllä puhuu mielellään, sekä leikkii heidän kanssaan, mutta ikätoverien seura "pelottaa". Danielan kanssa voisi jutella ja miettiä miksei tyttö uskalla mennä leikkeihin mukaan, sekä voisi esim itse leikkiä lasten kanssa hetken ja sitten lipua leikistä hiljaa pois lapsien huomaamatta ja sitten seurailla miten Daniela pärjää leikissä.

2. Daniela ei osaa syödä haarukalla ja veitsellä, Danielan vieressä voisi olla ruokailutilanteessa ja tsempata häntä ja näyttää miten aterimia  pidetään, mutta voisi yrittää löytää lapselle oman tyylin syödä haarukalla ja veitsellä, jos se helpottaa vaikeaa tilannetta, niin ettei lapsi turhaudu.