DIGITAALINEN PORTFOLIOTEHTÄVÄ/ KEHITYSPSYKOLOGIA
LAPSEN FYYSINEN JA MOTORINEN (HIENO -JA KARKEA)
1. Lapsen fyysinen motoriikka tarkoittaa liikkeiden kehitystä, eli kuinka liikkuu, onko liike ketterää, nopeaa tms.
Hienomotoriikalla tarkoitetaan lapsen kädentaitojen kehittymistä esim. piirtäminen, muovailu, askartelu.
1-3v hienomotoriset taidot: asioiden tutkiminen ja käsin koskettelu, kämmenotteessa piirtäminen, piirtää "pääjalkaisia" ja ympyröitä, kokoaa palapelejä, kokoaa palikoita ja pujottelee helmiä.
3-5v hienomotoriset taidot: lapsi osaa piirtää pääjalkaisia ja ihmispiirroksia, piirtää erilaisia muotoja, käyttää saksia, jäljentää kuviota ja kirjaimia, osaa liimata ja kirjoittaa nimensä.
5-6v hienomotoriset taidot: osaa kirjoittaa oman nimen, jäljentää kuvioita, muotoja ja kirjaimia, osaa itse käyttää saksia, liimata ja koota asioita
1-3v karkeamotoriset taidot: seisominen ilman tukea ja kävely ilman tukea, osaa laskeutua seisoma-asennosta istuma-asentoon, lapsi juoksee ja kävelee portaissa tasa-askelin ja potkii palloa, varpaillakävely, portaat vuoroaskelin, ajaa kolmipyöräisellä tai polkupyörällä ja hyppii tasajalka
3-5v karkeamotoriset taidot: kävelee varpaillaan, kävelee portaat vuoroaskelin, osaa ajaa polkupyörällä tai kolmipyöräisellä, hyppii tasajalkaa, kävelee takaperin ja sivuttain, heittää palloa, ottaa vauhtia keinussa ja heittää palloa ja saa sen kiinni, oppii hiihtämään ja luistelemaan, ajaa polkupyörällä, kiipeilee, hyppää narua, 5v on saavuttanu motorisen kehityksen perusvalmiudet.
5-6v karkeamotoriset taidot: lapsi osaa juosta ja kiipeillä, oppii uimaan, sekä polkupyöräilemään, osaa mennä takaperin esim kyykky-asennossa ja ylittää ja alittaa erilaisia esteitä.
2.LAPSEN PUHEEN -JA KIELENKEHITYS:
1-3v puheen -ja kielenkehitys: Lapsen sanasto alkaa kehittyä, lapsi nimeää eri esineitä ja asioita (nimeämisvaihe), kyselee paljon asioita, osaa noudattaa lyhyitä kehotuksia, paljon symbolista leikkiä, oppii paljon substantiiveja ja verbejä, osa adjektiiveja ja pronominen ja partikkeleita, osaa taivuttaa sanoja, puhe alkaa olla ymärrettävää, kielto,käsky -ja kysymyslauseita. Osaa kertoa missä esineet sijaitsee, osaa vertailla, voi leikkiä sana -ja loruleikkejä.
3-5v puheen -ja kielenkehitys: Puhe on ymmärrettävää ja alkaa muistuttaa aikuisen puhetta, osaa kertoa sijainteja, sekä vertailla esineitä, sana -ja loruleikit onnistuu, mukana on eri sanaluokkia ja lapsi osaa ilmaista aikaa, kerronta tarkentuu, sanonjen ääntäminen on yleiskielen mukaista, oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä, lapsi pystyy keskustelemaan ja keskittymään kuuntelemiseen, oppii vuorovaikutustaitoja,
5-6v puheen -ja kielenkehitys: Lapsi oppii vuorovaikutustaitoja, kysyy kuulemastaan ja oppii puhumaan vuorotellen, oppii paljoon uusia käsitteitä ja vuorovaikutustaidot kehittyvät kokoajan vain paremmiksi ja lapsi osaa toimia ohjeiden mukaisesti.
3. LAPSEN SOSIAALINEN KEHITYS:
1-3v sosiaalinen kehitys: lapsi oppii olla ihmisten kanssa tekemisissä eli oppii vuorovaikutustaitoja, lapsi osaa osoittaa sormilla mitä haluaa, sekä sanoa muutamia yksittäisiä sanoja.
3-5v sosiaalinen kehitys: lapsi oppii ymmärtämään arkiäivän asioita ja osaa ilmaista asioita sanoilla ja osaa ehkä kysyä jotain (miksi, miten ym.) Lapsi osaa leikkiä muiden kanssa ja osaa kertoa mitä haluaa. Lapsi osaa vastata kysymyksiin
5-6v sosiaalinen kehitys: lapsi osaa leikkiä muiden kanssa ja pystyy vuorovaikutustaitojensa kanssa keskustelemaan muiden kanssa -ja ilmaista mielipiteensä, sekä halunsa. Lapsi pystyy keskustella esim ikätovereidensa, että aikuisten kanssa. Lapsi osaa myös kertoa kuulumisensa ja kysyä asioita.
4. TEMPPERAMENTTIPIIRTEET:
Tempperamenttipiirteitä on yhdeksän Tempperamenttipiirteet kuvaavat ihmisen luonnetta ja luonteenpiirteitä, se tarkoittaa ihmisen yksilöllistä käyttäytymistä ja reagointikykyä elämässä eteetn tuleviin asioihin.
Ne ovat:
-Aktiivisuus
-Herkkyys
-Lähestyminen ja vetäytyminen
-Keskittymiskyky
-Sopeutuvuus
-Mieliala
-Intensiivisyys
-Rytmisyys
-Sinnnikkyys
Lapsen fyysistä motoriikkaa(hieno ja karkea) voisi tukea erilaisilla askarteluilla, muovailu, piirtäminen, maalaaminen, asioiden yhdistely, jne. Sekä voisi tukea erilaisilla esteradoilla, luistelu, hiihto ja uinti, esim takaperin kävely, ryömiminen jne. jos ne voisi jotenkin yhdistää johonkin toimintaan.
Lapsen puheen -ja kielenkehitystä voisi tukea erilaisilla ja loruilla, runoilla ja laululeikeillä jne.
Lapsen sosiaalista kehitystä voisi tukea järjestämällä vuorovaikutusleikkejä ja muodostamalla pienryhmiä, joissa ei ole parhaat kaverit yhdessä, että toimisi muidenkin kanssa, sekä antamalla ryhmille tehtäviä, joissa vuorovaikutetaan toisten kanssa. Tietysti sosiaalista kehitystä voisi tukea kannustamalla ja harjoittelemalla sosiaalisia taitoja ja olemalla positiivinen ja tukea lasta siinä.
perjantai 11. marraskuuta 2016
perjantai 4. marraskuuta 2016
5. DIGITAALINEN PORTFOLIOTEHTÄVÄ
voisin näyttää kiinostukseni top-ohjaajilleni, sekä henkilökunnalle olemalla ajoissa paikalla, pukeutumalla asiallisesti ja sään mukaisesti, olemalla aktiivinen, mukava sekä tasavertainen kaikkia lapsia kohtaan, sekä omatoimisuus ja mielenkiinnon näyttäminen on tärkeää.
Minun täytyy ottaa myös vastuu sanoista ja teoissani. Minun tulisi käyttäytyä jokaista kohtaan ammatillisesti ja pitää puhelin visusti poissa, silloin kun sitä ei tarvita ja ilmoittamalla jokaisesta poissaolosta ja on oltava rehellinen ja kannustava kaikkia kohtaan.
Hyvän ilmapiirin luominen ja positiivisuus on tärkeää näyttää.
Voisin järjestää leikkejä, sekä erilaista toimintaa ryhmäni lapsille ja innostaa heitä olemaan mukana kaikessa ja kannustaa, kuunnella ja tukea lapsia, sekä olemalla läsnä. ja hymyilemällä !!
voisin näyttää kiinostukseni top-ohjaajilleni, sekä henkilökunnalle olemalla ajoissa paikalla, pukeutumalla asiallisesti ja sään mukaisesti, olemalla aktiivinen, mukava sekä tasavertainen kaikkia lapsia kohtaan, sekä omatoimisuus ja mielenkiinnon näyttäminen on tärkeää.
Minun täytyy ottaa myös vastuu sanoista ja teoissani. Minun tulisi käyttäytyä jokaista kohtaan ammatillisesti ja pitää puhelin visusti poissa, silloin kun sitä ei tarvita ja ilmoittamalla jokaisesta poissaolosta ja on oltava rehellinen ja kannustava kaikkia kohtaan.
Hyvän ilmapiirin luominen ja positiivisuus on tärkeää näyttää.
Voisin järjestää leikkejä, sekä erilaista toimintaa ryhmäni lapsille ja innostaa heitä olemaan mukana kaikessa ja kannustaa, kuunnella ja tukea lapsia, sekä olemalla läsnä. ja hymyilemällä !!
4. DIGITAALINEN PORTFOLIOTEHTÄVÄ
Voisin top-jaksolla käyttää näitä menetelmiä ottamalla kaikki lapset yksilöinä huomioon, sekä asettamalla tavoitteita ja luomalla hyvin suunniteltuja suunnitelmia ohjaamiseen liittyen, sillä se toimii paremmin, kuin huonosti suunniteltu. Hyvän ilmapiirin luominen sekä lasten, että aikuisten keskuudessa. Ottamalla pienryhmiä kerrallaan, niin on helpompi ottaa kaikki huomioon, sekä se vähentää "suorituspaineita" ja jännitytä. Motivoiva ohjaus on todella tärkeää, pitää olla positiivinen, ja pitää olla läsnä, rauhallinen, motivoiva ja kannustava lapsia kohtaan. Pitää pitää huoli, että kaikki osallistujat kuulevat ohjeet ja että ryhmä on toimiva, sekä yksinkertaiset ja toimivat ohjeet ovat tärkeät ja pitää ottaa huomioon se, että jokainen lapsi ymmärtää. Täytyy pitää rauhallisuus yllä kokoajan, ettei ketään satu tai ettei kukaan ole arka tulemaan mukaan
esimerkkitilanne.
Olen ohjaamassa pienryhmää liikuntasalissa. ryhmä on aluksi rauhaton eikä oikein tahdo keskittyä mihinkään, kun annan ohjeita ryhmä alkaa puhumaan päälleni. lopetan puhumisen ja odotan kunnes lapset huomaavat että en puhu. Jatkan kertomalla rauhallisesti ja motivoiden, miksi on tärkeää, että pitää noudattaa sääntöjä, sekä olla hiljaa ja lapset rauhoittuvat ja saan jatkaa ohjeiden antoa. kun kysyn ymmärtävätkö kaikki mitä pitää tehdä, lapset sanovat kyllä ja ryhtyvät toimimaan. eräs arka lapsi ei uskalla osallistua tasapainoiluun, sillä pelkää että hän kaatuu ja satuttaa itsensä. Ohjaan lapsen toimimaan motivoiden, kannustavasti ja rauhallisesti, sekä tuen ja avustan lasta siinä, ettei häntä pelota. Kun lapsi on suorittanut tasapainoilun menen rohkaisemaan ja kehumaan lasta. Tietenkin myös muut saavat palautetta toiminnastaan kannustavasti ja rakentavasti eikä syyttäen.
Voisin top-jaksolla käyttää näitä menetelmiä ottamalla kaikki lapset yksilöinä huomioon, sekä asettamalla tavoitteita ja luomalla hyvin suunniteltuja suunnitelmia ohjaamiseen liittyen, sillä se toimii paremmin, kuin huonosti suunniteltu. Hyvän ilmapiirin luominen sekä lasten, että aikuisten keskuudessa. Ottamalla pienryhmiä kerrallaan, niin on helpompi ottaa kaikki huomioon, sekä se vähentää "suorituspaineita" ja jännitytä. Motivoiva ohjaus on todella tärkeää, pitää olla positiivinen, ja pitää olla läsnä, rauhallinen, motivoiva ja kannustava lapsia kohtaan. Pitää pitää huoli, että kaikki osallistujat kuulevat ohjeet ja että ryhmä on toimiva, sekä yksinkertaiset ja toimivat ohjeet ovat tärkeät ja pitää ottaa huomioon se, että jokainen lapsi ymmärtää. Täytyy pitää rauhallisuus yllä kokoajan, ettei ketään satu tai ettei kukaan ole arka tulemaan mukaan
esimerkkitilanne.
Olen ohjaamassa pienryhmää liikuntasalissa. ryhmä on aluksi rauhaton eikä oikein tahdo keskittyä mihinkään, kun annan ohjeita ryhmä alkaa puhumaan päälleni. lopetan puhumisen ja odotan kunnes lapset huomaavat että en puhu. Jatkan kertomalla rauhallisesti ja motivoiden, miksi on tärkeää, että pitää noudattaa sääntöjä, sekä olla hiljaa ja lapset rauhoittuvat ja saan jatkaa ohjeiden antoa. kun kysyn ymmärtävätkö kaikki mitä pitää tehdä, lapset sanovat kyllä ja ryhtyvät toimimaan. eräs arka lapsi ei uskalla osallistua tasapainoiluun, sillä pelkää että hän kaatuu ja satuttaa itsensä. Ohjaan lapsen toimimaan motivoiden, kannustavasti ja rauhallisesti, sekä tuen ja avustan lasta siinä, ettei häntä pelota. Kun lapsi on suorittanut tasapainoilun menen rohkaisemaan ja kehumaan lasta. Tietenkin myös muut saavat palautetta toiminnastaan kannustavasti ja rakentavasti eikä syyttäen.
3. DIGITAALINEN PORTFOLIOTEHTÄVÄ
Lapselle ominaisia tapoja, ovat leikkiminen, tutkiminen, liikkuminen ja taiteellisuuden ilmaiseminen ja kokeminen. leikkiminen kehittää sosiaalisuutta, sekä auttaa ja nopeuttaa kanssakäymistä muiden lasten kanssa. Tutkiminen auttaa tekemään havaintoja ympäristöstä, sekä auttaa tiedostamaan missä missä ympäristössä liikkuu, sekä kehittää erilaisia aisteja. Liikunta taas kehittää motorisia taitoja, sekä tasapainoa, nopeutta, ketteryyttä ja suorituskykyä. Taiteellisuuden ilmaiseminen ja kokeminen auttaa lasta kehittämään mielikuvitusta ja käyttämään sitä, sekä kasvattaa lapsen taiteellista kokemusta, se voi olla lapselle todella hieno ja arvokas kokemus, joka jää mieleen pitkäksi aikaa, eli se saattaa luoda muistoja lapselle.
Voisin hyödyntää luovilla menetelmillä kaikkia edellämainittuja lapselle ominaisia tapoja toimia.
esim. leikkiminen ulkona ja sisällä, sekä järjestämällä leikkimielisiä kilpailuja, sekä erilaisia "pisteitä", joissa käytettäisiin luovia menetelmiä, sekä ratoja lapsille, joissa toteutettaisiin fyysisiä taitoja leikkimielisesti ja lasten yksillöllisiä tarpeita huomioiden.
Tutkimista voisi harjoittaa top-jaksolla leikin keinoin esim. kim-leikeillä, sekä esineellisesti, että ihmisillä (mörkö tulee/myttynä maassa tms.), sekä piilottamalla joitain esineitä ympäri päiväkotia/sen pihaa ja antaa lapselle helpon ja itsetehdyn kartan jonka avulla lapsi voisi pienissä ryhmissä tai pareittain etsiä jotain. Tietenkin myös esim. retket metsään tutkimaan ympäristöä tms.
Liikkumista voisi harjoittaa top-jaksolla esimerkiksi erilaisin "pistein", joissa lapst kiertävät ohjaajien opastamana ja tietyllä pisteellä on tietty tavoite esim. kinkkaaminen tai putkea pitkin meneminen tms.
ja erilaiset liikuntaradat, sekä jumppatunnit.
taiteellisuuden ilmaisemista ja sen kokemista top-jaksolla voisi hyödyntää todella monilla erilaisilla menetelmillä, kuten sokerimaalaaminen, suolamaalaaminen, muovailu, piirtäminen, sadun elävöittäminen ja sen esittäminen. musiikin vaikutus lapsiin, esim. jumppasalissa voisi lapsiryhmän kanssa pitää rentoutumisharjoituksia, joissa kuunnellaan musiikkia ja lapset makaavat alustojen päällä silmät kiinni, sen jälkeen voisi nousta ylös ja jokainen voisi kertoa mitä kuvitteli musiikin soidessa. sekä kaikki käsinukkesadut ja näytelmät niin että lapset itse näyttelevät toisilleen jotain. esim. pantomiimina tai valmiilla sadulla.
Lapselle ominaisia tapoja, ovat leikkiminen, tutkiminen, liikkuminen ja taiteellisuuden ilmaiseminen ja kokeminen. leikkiminen kehittää sosiaalisuutta, sekä auttaa ja nopeuttaa kanssakäymistä muiden lasten kanssa. Tutkiminen auttaa tekemään havaintoja ympäristöstä, sekä auttaa tiedostamaan missä missä ympäristössä liikkuu, sekä kehittää erilaisia aisteja. Liikunta taas kehittää motorisia taitoja, sekä tasapainoa, nopeutta, ketteryyttä ja suorituskykyä. Taiteellisuuden ilmaiseminen ja kokeminen auttaa lasta kehittämään mielikuvitusta ja käyttämään sitä, sekä kasvattaa lapsen taiteellista kokemusta, se voi olla lapselle todella hieno ja arvokas kokemus, joka jää mieleen pitkäksi aikaa, eli se saattaa luoda muistoja lapselle.
Voisin hyödyntää luovilla menetelmillä kaikkia edellämainittuja lapselle ominaisia tapoja toimia.
esim. leikkiminen ulkona ja sisällä, sekä järjestämällä leikkimielisiä kilpailuja, sekä erilaisia "pisteitä", joissa käytettäisiin luovia menetelmiä, sekä ratoja lapsille, joissa toteutettaisiin fyysisiä taitoja leikkimielisesti ja lasten yksillöllisiä tarpeita huomioiden.
Tutkimista voisi harjoittaa top-jaksolla leikin keinoin esim. kim-leikeillä, sekä esineellisesti, että ihmisillä (mörkö tulee/myttynä maassa tms.), sekä piilottamalla joitain esineitä ympäri päiväkotia/sen pihaa ja antaa lapselle helpon ja itsetehdyn kartan jonka avulla lapsi voisi pienissä ryhmissä tai pareittain etsiä jotain. Tietenkin myös esim. retket metsään tutkimaan ympäristöä tms.
Liikkumista voisi harjoittaa top-jaksolla esimerkiksi erilaisin "pistein", joissa lapst kiertävät ohjaajien opastamana ja tietyllä pisteellä on tietty tavoite esim. kinkkaaminen tai putkea pitkin meneminen tms.
ja erilaiset liikuntaradat, sekä jumppatunnit.
taiteellisuuden ilmaisemista ja sen kokemista top-jaksolla voisi hyödyntää todella monilla erilaisilla menetelmillä, kuten sokerimaalaaminen, suolamaalaaminen, muovailu, piirtäminen, sadun elävöittäminen ja sen esittäminen. musiikin vaikutus lapsiin, esim. jumppasalissa voisi lapsiryhmän kanssa pitää rentoutumisharjoituksia, joissa kuunnellaan musiikkia ja lapset makaavat alustojen päällä silmät kiinni, sen jälkeen voisi nousta ylös ja jokainen voisi kertoa mitä kuvitteli musiikin soidessa. sekä kaikki käsinukkesadut ja näytelmät niin että lapset itse näyttelevät toisilleen jotain. esim. pantomiimina tai valmiilla sadulla.
perjantai 14. lokakuuta 2016
2. DIGITAALINEN PORTFOLIO
A) Ohjaava kasvatus on lapsilähtöisyyttä eli lapsen tarpeiden huomioon ottamista ja kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien hyödyntämistä, kannustavaa tukea lapsen opetellessa asioita ja palautetta siitä, mitä täytyy harjoitella ja kuinka paljon. Ohjaavassa kasvatuksessa pitää muistaa ottaa huomioon: lapselta kyseleminen, kuuntelu, kannustaminen, kiittäminen, sekä lapsen asioista ja mielipiteistä kiinnostuminen.
Ohjaava kasvatustyyli on tärkeää, jotta lapsi saa itse palautetta, havaintoja, sekä tukea ja tietoa siitä, mitä hänen täytyy harjoitella ja miksi. Lapsi oppii myös kannustamaan rakentavasti muita ja oppii ottamaan muutkin huomioon. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan rakentavasti jokaisessa kasvun vaiheessa ja lapsi tarvitsee sitä tukea, sekä mielestäni se on tärkeää, jotta lapsi oppii sen miten saa toimia ja miten ei.
Julianna on 4-vuotias ja vauhdikas pikkutyttö, joka ei oikein osaa olla hiljaa ja esim. Aamupiirissä ollessa Aatulta kysytään jotain, niin Julianna vastaa siihen, eikä hän ymmärrä mitä hän tekee väärin, kun häntä torutaan. Juliannalle pitää puhua ja selittää mitä hän tekee väärin ja keksiä yhdessä tapa toimia, jottei möläytyksiä tulisi.
B) lapselle voi joutua asettamaan rajoja päiväkodissa, esim. Kiusaamis -ja riitatilanteissa, sekä jos joku on jäänyt ulkopuolelle leikistä tai ei muuten vaan hyväksytä mukaan, niihin on puututtava.
On ulkoilun aika päiväkodissa. Hanna ja Jussi tappelevat, siitä kumpi pääsee ensimmäisenä naulakoille. Tappelu etenee fyysiseen vaiheeseen ja Jussi vetää Hannaa hiuksista. Puutun riitatilanteeseen niin, että menen väliin ja erotan lapset toistensa kimpusta. Sen jälkeen kysyn molemmilta lapsilta mitä tapahtui ja miksi tilanne eteni fyysiseksi ja mitä voisi tehdä toisin. Minä keskustelisin lasten kanssa ja tietenkin ilmoittaisin vanhemmille ja päiväkotihoitajille tilanteesta ja anteeksipyyntöä ei saa unohtaa.
A) Ohjaava kasvatus on lapsilähtöisyyttä eli lapsen tarpeiden huomioon ottamista ja kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien hyödyntämistä, kannustavaa tukea lapsen opetellessa asioita ja palautetta siitä, mitä täytyy harjoitella ja kuinka paljon. Ohjaavassa kasvatuksessa pitää muistaa ottaa huomioon: lapselta kyseleminen, kuuntelu, kannustaminen, kiittäminen, sekä lapsen asioista ja mielipiteistä kiinnostuminen.
Ohjaava kasvatustyyli on tärkeää, jotta lapsi saa itse palautetta, havaintoja, sekä tukea ja tietoa siitä, mitä hänen täytyy harjoitella ja miksi. Lapsi oppii myös kannustamaan rakentavasti muita ja oppii ottamaan muutkin huomioon. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan rakentavasti jokaisessa kasvun vaiheessa ja lapsi tarvitsee sitä tukea, sekä mielestäni se on tärkeää, jotta lapsi oppii sen miten saa toimia ja miten ei.
Julianna on 4-vuotias ja vauhdikas pikkutyttö, joka ei oikein osaa olla hiljaa ja esim. Aamupiirissä ollessa Aatulta kysytään jotain, niin Julianna vastaa siihen, eikä hän ymmärrä mitä hän tekee väärin, kun häntä torutaan. Juliannalle pitää puhua ja selittää mitä hän tekee väärin ja keksiä yhdessä tapa toimia, jottei möläytyksiä tulisi.
B) lapselle voi joutua asettamaan rajoja päiväkodissa, esim. Kiusaamis -ja riitatilanteissa, sekä jos joku on jäänyt ulkopuolelle leikistä tai ei muuten vaan hyväksytä mukaan, niihin on puututtava.
On ulkoilun aika päiväkodissa. Hanna ja Jussi tappelevat, siitä kumpi pääsee ensimmäisenä naulakoille. Tappelu etenee fyysiseen vaiheeseen ja Jussi vetää Hannaa hiuksista. Puutun riitatilanteeseen niin, että menen väliin ja erotan lapset toistensa kimpusta. Sen jälkeen kysyn molemmilta lapsilta mitä tapahtui ja miksi tilanne eteni fyysiseksi ja mitä voisi tehdä toisin. Minä keskustelisin lasten kanssa ja tietenkin ilmoittaisin vanhemmille ja päiväkotihoitajille tilanteesta ja anteeksipyyntöä ei saa unohtaa.
1. A) TIEDONKERUUMENETELMÄT
saan tietoa lapsista itse kyselemällä ja havainnoimalla, viettämällä aikaa lapsen kanssa ja ottamalla selvää, mistä lapsi pitää, sekä juttelemalla ja kyselemällä lapsen vanhemmilta ja esim. Varhaiskavatusohjaajilta tms. Pitää myös seurailla lapsen tapaa toimia ns. Läheltä ja etäämmältä, niin tietää miten lapsi käyttäytyy yksin ja muiden seurassa.
2. Saan tietoja siitä, mistä lapsi pitää ja myös lapsen mielenkiinnonkohteista, saan tietää, miten lapsi toimii ja millainen lapsi on. Saan tietoa lapsen käyttäytymisestä ja saan tietoja siitä, miten lapsi itse kokee ja näkee asioita. Mielestäni on tärkeää kerätä lapsesta havaintoja, jotta ennalta arvaa miten lapsi voisi toimia tietyissä tilanteissa ja siksi, koska opit tuntemaan lapsen ja tutustut häneen. On myös tärkeää käyttää eritavoin tietolähteistä, jottei lapsi "ahdistu" liikaa tai ettei hän turhaudu.
1. B) TYÖPROSESSI
Työprosessin neljä eri vaihetta ovat: havainnointi, jonka tarkoituksena on tunnistaa lapsen tarpeet ja vahvuudet. Tavoitteiden asettaminen, jotta onnistutaan asettamaan tavoitteita tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä. Arviointi. Arvioidaan suunnitelmallista toimintaa. Tavoitteellinen toiminta, joka tarkoittaa sitä, että lapselle asetetaan tavoitteita, jotta hän oppii uusia taitoja, sekä oppii tekemään esim. arkipäiväisiä asioita itse. Sitä on minusta tärkeää noudattaa kasvatustyössä, jotta tiedetään mitä lapsen on vielä opeteltava, sekä lapsi saa itse tietää, mitä pitäisi oppia ja miksi.
1. Daniela on 4-vuotias tyttö, joka on kovin ujo ja vetäytyvä. Daniela ei uskalla mennä muiden mukaan leikkiin, eikä ole kovin puhelias. Aikuisille Daniela kyllä puhuu mielellään, sekä leikkii heidän kanssaan, mutta ikätoverien seura "pelottaa". Danielan kanssa voisi jutella ja miettiä miksei tyttö uskalla mennä leikkeihin mukaan, sekä voisi esim itse leikkiä lasten kanssa hetken ja sitten lipua leikistä hiljaa pois lapsien huomaamatta ja sitten seurailla miten Daniela pärjää leikissä.
2. Daniela ei osaa syödä haarukalla ja veitsellä, Danielan vieressä voisi olla ruokailutilanteessa ja tsempata häntä ja näyttää miten aterimia pidetään, mutta voisi yrittää löytää lapselle oman tyylin syödä haarukalla ja veitsellä, jos se helpottaa vaikeaa tilannetta, niin ettei lapsi turhaudu.
saan tietoa lapsista itse kyselemällä ja havainnoimalla, viettämällä aikaa lapsen kanssa ja ottamalla selvää, mistä lapsi pitää, sekä juttelemalla ja kyselemällä lapsen vanhemmilta ja esim. Varhaiskavatusohjaajilta tms. Pitää myös seurailla lapsen tapaa toimia ns. Läheltä ja etäämmältä, niin tietää miten lapsi käyttäytyy yksin ja muiden seurassa.
2. Saan tietoja siitä, mistä lapsi pitää ja myös lapsen mielenkiinnonkohteista, saan tietää, miten lapsi toimii ja millainen lapsi on. Saan tietoa lapsen käyttäytymisestä ja saan tietoja siitä, miten lapsi itse kokee ja näkee asioita. Mielestäni on tärkeää kerätä lapsesta havaintoja, jotta ennalta arvaa miten lapsi voisi toimia tietyissä tilanteissa ja siksi, koska opit tuntemaan lapsen ja tutustut häneen. On myös tärkeää käyttää eritavoin tietolähteistä, jottei lapsi "ahdistu" liikaa tai ettei hän turhaudu.
1. B) TYÖPROSESSI
Työprosessin neljä eri vaihetta ovat: havainnointi, jonka tarkoituksena on tunnistaa lapsen tarpeet ja vahvuudet. Tavoitteiden asettaminen, jotta onnistutaan asettamaan tavoitteita tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä. Arviointi. Arvioidaan suunnitelmallista toimintaa. Tavoitteellinen toiminta, joka tarkoittaa sitä, että lapselle asetetaan tavoitteita, jotta hän oppii uusia taitoja, sekä oppii tekemään esim. arkipäiväisiä asioita itse. Sitä on minusta tärkeää noudattaa kasvatustyössä, jotta tiedetään mitä lapsen on vielä opeteltava, sekä lapsi saa itse tietää, mitä pitäisi oppia ja miksi.
1. Daniela on 4-vuotias tyttö, joka on kovin ujo ja vetäytyvä. Daniela ei uskalla mennä muiden mukaan leikkiin, eikä ole kovin puhelias. Aikuisille Daniela kyllä puhuu mielellään, sekä leikkii heidän kanssaan, mutta ikätoverien seura "pelottaa". Danielan kanssa voisi jutella ja miettiä miksei tyttö uskalla mennä leikkeihin mukaan, sekä voisi esim itse leikkiä lasten kanssa hetken ja sitten lipua leikistä hiljaa pois lapsien huomaamatta ja sitten seurailla miten Daniela pärjää leikissä.
2. Daniela ei osaa syödä haarukalla ja veitsellä, Danielan vieressä voisi olla ruokailutilanteessa ja tsempata häntä ja näyttää miten aterimia pidetään, mutta voisi yrittää löytää lapselle oman tyylin syödä haarukalla ja veitsellä, jos se helpottaa vaikeaa tilannetta, niin ettei lapsi turhaudu.
keskiviikko 31. elokuuta 2016
Lapsihavainnointi
Sara Pulkkinen SOTEF1VI
LAPSIHAVAINNOINTI
1. Yleistä tietoa lapsesta:
.
Jenni on 1,5 vuotias, tempperamenttinen, omatahtoinen, mutta iloinen lapsi, joka on kiinostunut ympärillään tapahtuvista asioista ja tarkkailee ympäristöään ja ihmisiä. Lapsi on kiinostunut värikkäistä ja suurista leluista, varsinkin leikkikeittiö on todella mieleinen, mutta myös pienet ja yksityiskohtaiset lelut ovat lapsen mieleen ja niitä Jenni tykkää katsella ja ihmetellä. Jenni pitää myös muumeista ja teletapeista, sekä lastenlaulut ovat mieleisiä. Jenni on taitava matkimaan ja puhumaan oma-aloitteisesti, sekä lapsen hienomotoristiset taidot ovat erittäin hyvät, lapsi osaa rakentaa taitavasti itse palapelejä ja hahmottaa niille oikeat paikat ja lapsi osaa kasata asioita.
Jenni opettelee syömistä itse ja syö usein sormilla, mutta hän osaa kuitenkin käyttää haarukkaa ja lusikkaa, sekä syödä niillä.
Lapsi toistaiseksi käyttää vielä vaippaa, mutta harjoittelee potalla käymistä ahkerasti päivisin ja liikkuu kotona välillä ilman vaippaa. Jenni osaa itse kertoa jos on vessahätä ja kun tarvitsee mennä potalle, sanoilla "kakka" ja "pissa". Jenni kuitenkin nukkuu vaippa päällä.
Jenni ei osaa pukeutua vielä itse, joten hän tarvitsee aikuiselta apua siinä, mutta Jenni osaa kuitenkin ojentaa esimerkiksi jalkaa, kun sanotaan, että laitetaan kenkä tai sukka. Kun Jennille sanotaan että nyt mennään ulos, hän lähtee kävelemään ulko-ovelle päin, sekä ojentaa kenkiä ym.
Jenni nukkuu päiväunet ulkoilun ja ruokailun jälkeen, eli n. klo.12. Välillä Jennillä on vaikeuksia nukahtaa sänkyyn, eikä oikein meinaa pysyä paikallaan. Usein Jenni kuitenkin ulkoilun ja ruokailun jälkeen nukahtaa syöttötuoliin, josta hänet on helppo siirtää omaan sänkyyn.
Jenni ulkoilee ennen päiväunia ja seuraavan kerran päivällä. Jenni on ulkona kiinostunut kaikesta ympärillään tapahtuvasta ja tutkii kaikkea mahdollista. Jenni rakastaa trampoliinilla pomppimista ja hiekkakakkujen tekemistä.
2. Sosiaalinen kehitys:
Jenni tykkää leikkiä yksin, mutta myös kaveri(en)n kanssa leikki sujuu hyvin. Esimerkiksi ulkona hiekkalaatikolla kakkuja tehdessä muiden kanssa yhteistyö ja leikki sujuu hyvin. Aikuisen läsnäolessa ja leikkiessä lapsen kanssa Jenni käyttäytyy neutraalisti ja jatkaa leikkiä samalla lailla, kun muiden lasten kanssa.
Jenni tykkää pomppia trampoliinilla aikuisen/ vanhemman kanssa, koska ei osaa pomppia vielä itsenäisesti, Jenni pitää myös hiekkalaatikkoleikeistä. Jenni tarvitsee vielä toistaiseksi tukea oma-aloitteisuudessa leikkien suhteen, koska on vielä niin pieni, ettei osaa pyytää itse leikkiin, mutta kun aikuinen pyytää lapsia leikkimään keskenään, niin se kyllä onnistuu. Lapsi leikkii yksin esim ulkona, ellei muita lapsia satu samaan aikaan ulkona leikkimässä. Sisaruksetkin leikittävät ahkerasti jenniä. Leikkitoverit eivät vaihdu ja Jenni tarvitsee vielä harjoittelua leikkiin keskittymisessä, joka eteneekin kovaa vauhtia, koska lapsi kasvaa kokoajan. Jenni ei osaa ilmaista vielä mielikuvitustaan leikeissä, mutta sekin taito tulee varmasti vanhemmalla iällä. Koska Jenni on vielä taapero, Jenni ei välttämättä ymmärrä yhdessätoimimisen taitoja niin hyvin, kuin vanhemmat lapset, sitä taitoa Jennin olisi hyvä harjoitella.
3. Fyysinen kehitys:
Jenni liikkuu paljon ja osaa esim. juosta ja kävellä kovaa vauhtia, sekä pomppiminen esim. trampoliinilla tai sohvalla onnistuu, vaikka Jennin tasapaino välillä horjuu ja hän kaatuu, mutta se ei lannista pikkuneitiä!
Jenni on todella ketterä ikäisekseen ja hän osaa kontata ja juosta todella kovaa, sekä mahtuu pieniinkin paikkoihin ja pääsee myös pois itse.
Jenni osaa pitää kynää/pensseliä kämmenessä, mutta pinsettiote ei vielä luonnollisestikaan luonnistu. Saksilla Jenni ei vielä osaa leikata ja osaa laittaa esim palapelin palikoita oikeille paikoille mutta sorminäppäryyttä ja hienomotoriikan taitoja olisi hyvä vielä harjoiteltava. Jenni pitää mielellään esineitä kädessään ja tutkii niitä, mutta pian ne löytävät paikkansa lattialta, kun kiinostus lopahtaa.
4. Psyykkinen kehitys:
Jenni ilmaisee tunteitaan monipuolisesti esim. nauraen ja itkien. Jos Jenni on iloinen, sen kyllä huomaa ja se paistaa kauas, hän nauraa ja on sosiaalinen ja leikkii ja iloitsee siitä mitä näkee, kokee ja tuntee. Jos Jenni taas on surullinen hän saattaa olla hiljainen ja vetäytyvä ja on mielellään silloin aikuisen läheisyydessä tai sylissä, useimmiten äidin. Jos lasta jännittää/hän vierastaa esim. tuttua, hän hakeutuu vanhemman, joko isän tai äidin syliin. Jenni käyttäytyy sillloin jännittyneesti, eikä esim halua ilmeillä, kuten normaalisti vaikkapa äidin kanssa ja Jenni painaa päätänsä sylissä ollessaan vanhempaan, koska kokee paikan turvalliseksi. Jenni osaa myös pudistaa päätänsä ja nyökyttää jos hän ymmärtää mitä sanotaan tai kysytään, sekä osaa myöskin sanoa jos haluaa/ ei halua jotakin. Jenni kaipaisi harjoittelua "itsehillinnässä" nimittäin, jos snotaan että kohta mennään ulos tekemään kakkuja, Jenni tahtoo mennä heti ja saattaa mennä eteiseen jo laittamaan kenkiä jalkaan, vaikka olisi vaippa pelkästään päällä ja kun hänet haetaan ja sanotaan, ettei vielä voi mennä, niin onhan se pettymys ja saattaa tulla itku.
Jenni osaa keskittyä esim palapelien tekoon tai kirjan selailuun ahkerasti ja oppii nopeasti muistamaan asioita, esim. lastenlauluissa mainittuja säkeistöjä, teletappien alkumusiikin, muumilaakson tarinoissa olevat musiikit, ja jos kirjassa on vaikka ankka ja pallo ja häneltä kysyy missä ankka on, hän osoittaa missä se on ja saattaa toistaakin että " ankka". Jennin kielelliset taidot ovat erittäin hyvät, koska ympärillä on sisaruksia ja jatkuvasti puhetta. Jenni kommunikoi osoittamalla asioita ja puhumalla. Jenni ei osaa vielä sanoa lauseita, mutta sanoilla ilmaisee mitä haluaa. Jenni puhuu lapsille ja aikuisille samalla tavalla, eli siten miten osaa ja jos annetaan ohjeita Jenni yrittää noudattaa niitä, mutta sitä taitoa täytyy vielä harjoitella. Jenni ymmärtää satuja, kertomuksia, puhetta ym, mutta katsoo mieluummin muumeja tai teletappeja, koska ne ovat ilmeisesti mielenkiintoisempia.
5. Lapsen arki kotona:
Lapsi viihtyy kotona, koska se luonnollisestikin on lapselle turvallinen ja tuttu paikka. Päivittäistoiminnot sujuvat yleensä hyvin, koska Jenni on reipas ja iloinen ainakin yleensä. Kun Jenni herää, Jenni saa vanhemmilta haleja ja pusuja, jonka jälkeen on aika mennä harjoittelemaan potalla käymistä. Potalla käymisen jälkeen on käsipesujen ym. aika ja sitten aamiainen.
Aamiaisen jälkeen Jenni menee yleensä suoraan leikkimään ellei ole menoa jonnekkin. Yleensä kaikki perusrutiinit sujuvat hyvin. Jenni leikkii mielellään palapeleillä ja leikkikeittiöllä, mutta esim rakennuspalikat ja musiikkia/ääntä tuottavat lelut ovat hyvin kiinostavia ja niiden parissa viihtyy pitkänkin ajan. Jenni viihtyy itsekseen, mutta leikki sujuu yhtä hyvin seurassakin. Sisarusten kanssa Jenni leikkii mielellään hippaa.
LAPSIHAVAINNOINTI
1. Yleistä tietoa lapsesta:
.
Jenni on 1,5 vuotias, tempperamenttinen, omatahtoinen, mutta iloinen lapsi, joka on kiinostunut ympärillään tapahtuvista asioista ja tarkkailee ympäristöään ja ihmisiä. Lapsi on kiinostunut värikkäistä ja suurista leluista, varsinkin leikkikeittiö on todella mieleinen, mutta myös pienet ja yksityiskohtaiset lelut ovat lapsen mieleen ja niitä Jenni tykkää katsella ja ihmetellä. Jenni pitää myös muumeista ja teletapeista, sekä lastenlaulut ovat mieleisiä. Jenni on taitava matkimaan ja puhumaan oma-aloitteisesti, sekä lapsen hienomotoristiset taidot ovat erittäin hyvät, lapsi osaa rakentaa taitavasti itse palapelejä ja hahmottaa niille oikeat paikat ja lapsi osaa kasata asioita.
Jenni opettelee syömistä itse ja syö usein sormilla, mutta hän osaa kuitenkin käyttää haarukkaa ja lusikkaa, sekä syödä niillä.
Lapsi toistaiseksi käyttää vielä vaippaa, mutta harjoittelee potalla käymistä ahkerasti päivisin ja liikkuu kotona välillä ilman vaippaa. Jenni osaa itse kertoa jos on vessahätä ja kun tarvitsee mennä potalle, sanoilla "kakka" ja "pissa". Jenni kuitenkin nukkuu vaippa päällä.
Jenni ei osaa pukeutua vielä itse, joten hän tarvitsee aikuiselta apua siinä, mutta Jenni osaa kuitenkin ojentaa esimerkiksi jalkaa, kun sanotaan, että laitetaan kenkä tai sukka. Kun Jennille sanotaan että nyt mennään ulos, hän lähtee kävelemään ulko-ovelle päin, sekä ojentaa kenkiä ym.
Jenni nukkuu päiväunet ulkoilun ja ruokailun jälkeen, eli n. klo.12. Välillä Jennillä on vaikeuksia nukahtaa sänkyyn, eikä oikein meinaa pysyä paikallaan. Usein Jenni kuitenkin ulkoilun ja ruokailun jälkeen nukahtaa syöttötuoliin, josta hänet on helppo siirtää omaan sänkyyn.
Jenni ulkoilee ennen päiväunia ja seuraavan kerran päivällä. Jenni on ulkona kiinostunut kaikesta ympärillään tapahtuvasta ja tutkii kaikkea mahdollista. Jenni rakastaa trampoliinilla pomppimista ja hiekkakakkujen tekemistä.
2. Sosiaalinen kehitys:
Jenni tykkää leikkiä yksin, mutta myös kaveri(en)n kanssa leikki sujuu hyvin. Esimerkiksi ulkona hiekkalaatikolla kakkuja tehdessä muiden kanssa yhteistyö ja leikki sujuu hyvin. Aikuisen läsnäolessa ja leikkiessä lapsen kanssa Jenni käyttäytyy neutraalisti ja jatkaa leikkiä samalla lailla, kun muiden lasten kanssa.
Jenni tykkää pomppia trampoliinilla aikuisen/ vanhemman kanssa, koska ei osaa pomppia vielä itsenäisesti, Jenni pitää myös hiekkalaatikkoleikeistä. Jenni tarvitsee vielä toistaiseksi tukea oma-aloitteisuudessa leikkien suhteen, koska on vielä niin pieni, ettei osaa pyytää itse leikkiin, mutta kun aikuinen pyytää lapsia leikkimään keskenään, niin se kyllä onnistuu. Lapsi leikkii yksin esim ulkona, ellei muita lapsia satu samaan aikaan ulkona leikkimässä. Sisaruksetkin leikittävät ahkerasti jenniä. Leikkitoverit eivät vaihdu ja Jenni tarvitsee vielä harjoittelua leikkiin keskittymisessä, joka eteneekin kovaa vauhtia, koska lapsi kasvaa kokoajan. Jenni ei osaa ilmaista vielä mielikuvitustaan leikeissä, mutta sekin taito tulee varmasti vanhemmalla iällä. Koska Jenni on vielä taapero, Jenni ei välttämättä ymmärrä yhdessätoimimisen taitoja niin hyvin, kuin vanhemmat lapset, sitä taitoa Jennin olisi hyvä harjoitella.
3. Fyysinen kehitys:
Jenni liikkuu paljon ja osaa esim. juosta ja kävellä kovaa vauhtia, sekä pomppiminen esim. trampoliinilla tai sohvalla onnistuu, vaikka Jennin tasapaino välillä horjuu ja hän kaatuu, mutta se ei lannista pikkuneitiä!
Jenni on todella ketterä ikäisekseen ja hän osaa kontata ja juosta todella kovaa, sekä mahtuu pieniinkin paikkoihin ja pääsee myös pois itse.
Jenni osaa pitää kynää/pensseliä kämmenessä, mutta pinsettiote ei vielä luonnollisestikaan luonnistu. Saksilla Jenni ei vielä osaa leikata ja osaa laittaa esim palapelin palikoita oikeille paikoille mutta sorminäppäryyttä ja hienomotoriikan taitoja olisi hyvä vielä harjoiteltava. Jenni pitää mielellään esineitä kädessään ja tutkii niitä, mutta pian ne löytävät paikkansa lattialta, kun kiinostus lopahtaa.
4. Psyykkinen kehitys:
Jenni ilmaisee tunteitaan monipuolisesti esim. nauraen ja itkien. Jos Jenni on iloinen, sen kyllä huomaa ja se paistaa kauas, hän nauraa ja on sosiaalinen ja leikkii ja iloitsee siitä mitä näkee, kokee ja tuntee. Jos Jenni taas on surullinen hän saattaa olla hiljainen ja vetäytyvä ja on mielellään silloin aikuisen läheisyydessä tai sylissä, useimmiten äidin. Jos lasta jännittää/hän vierastaa esim. tuttua, hän hakeutuu vanhemman, joko isän tai äidin syliin. Jenni käyttäytyy sillloin jännittyneesti, eikä esim halua ilmeillä, kuten normaalisti vaikkapa äidin kanssa ja Jenni painaa päätänsä sylissä ollessaan vanhempaan, koska kokee paikan turvalliseksi. Jenni osaa myös pudistaa päätänsä ja nyökyttää jos hän ymmärtää mitä sanotaan tai kysytään, sekä osaa myöskin sanoa jos haluaa/ ei halua jotakin. Jenni kaipaisi harjoittelua "itsehillinnässä" nimittäin, jos snotaan että kohta mennään ulos tekemään kakkuja, Jenni tahtoo mennä heti ja saattaa mennä eteiseen jo laittamaan kenkiä jalkaan, vaikka olisi vaippa pelkästään päällä ja kun hänet haetaan ja sanotaan, ettei vielä voi mennä, niin onhan se pettymys ja saattaa tulla itku.
Jenni osaa keskittyä esim palapelien tekoon tai kirjan selailuun ahkerasti ja oppii nopeasti muistamaan asioita, esim. lastenlauluissa mainittuja säkeistöjä, teletappien alkumusiikin, muumilaakson tarinoissa olevat musiikit, ja jos kirjassa on vaikka ankka ja pallo ja häneltä kysyy missä ankka on, hän osoittaa missä se on ja saattaa toistaakin että " ankka". Jennin kielelliset taidot ovat erittäin hyvät, koska ympärillä on sisaruksia ja jatkuvasti puhetta. Jenni kommunikoi osoittamalla asioita ja puhumalla. Jenni ei osaa vielä sanoa lauseita, mutta sanoilla ilmaisee mitä haluaa. Jenni puhuu lapsille ja aikuisille samalla tavalla, eli siten miten osaa ja jos annetaan ohjeita Jenni yrittää noudattaa niitä, mutta sitä taitoa täytyy vielä harjoitella. Jenni ymmärtää satuja, kertomuksia, puhetta ym, mutta katsoo mieluummin muumeja tai teletappeja, koska ne ovat ilmeisesti mielenkiintoisempia.
5. Lapsen arki kotona:
Lapsi viihtyy kotona, koska se luonnollisestikin on lapselle turvallinen ja tuttu paikka. Päivittäistoiminnot sujuvat yleensä hyvin, koska Jenni on reipas ja iloinen ainakin yleensä. Kun Jenni herää, Jenni saa vanhemmilta haleja ja pusuja, jonka jälkeen on aika mennä harjoittelemaan potalla käymistä. Potalla käymisen jälkeen on käsipesujen ym. aika ja sitten aamiainen.
Aamiaisen jälkeen Jenni menee yleensä suoraan leikkimään ellei ole menoa jonnekkin. Yleensä kaikki perusrutiinit sujuvat hyvin. Jenni leikkii mielellään palapeleillä ja leikkikeittiöllä, mutta esim rakennuspalikat ja musiikkia/ääntä tuottavat lelut ovat hyvin kiinostavia ja niiden parissa viihtyy pitkänkin ajan. Jenni viihtyy itsekseen, mutta leikki sujuu yhtä hyvin seurassakin. Sisarusten kanssa Jenni leikkii mielellään hippaa.
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)